K&N maailman laidalla

9.10.2007

Rotorua

Täällä haiseeeeee! Haisee niin pahalle... Kuvitelkaa mädäntyneen kananmunan haju ja kertokaa se kymmenellä =/. YÖK. Eikä siihen kyllä totu. Haju tulee siis kuumista lähteistä, joista rikki purkautuu. Siitä Roturuan toinen nimi ”Sulpha City”. Hyvä puoli lähteissä on kyllä se, että kaiken maailman mutahoitoja ja lillumiskylpylöitä täällä on hirveästi.

Saavuttiin tänne eilen ”retken” ekana päivänä ja ollaan nyt kaksi yötä peräkkäin tällaisessa kivassa apartementoksessa, joita nää kutsuu lodgeiksi. Kanssamatkustajat on kivoja, kovaäänisiä nuoria naisia ☺. On täällä toinenkin mies yhden tytön mukana. Mukana on yksi ruotsalainen, kaikki muut briteistä ja ausseista. Meitä on yhteensä joku 12 + 2 staff-henkilöä. Matkustellaan mukavalla ja uudella bussilla, jossa tosin ei oo ihan hirveen mukavaa. Tiet on täällä hirveän pomppusia, paha olo on taattu. Toivottavasti totun nopeasti...

Tänään vuokrattiin Nikon kanssa fillarit ja fillaroitiin joku 20km reissu. Poikettiin muutamassa turistikohteessa ja fillaroitiin järven rantaa pitkin. Takasin tullessa satoi aivan kaatamalla, mutta sade oli tosi lämmintä – ei varmasti yhtään samanlaista kuin siellä kotosuomessa tällä hetkellä :P. Käytiin museossa (Roturua Art and History Museum) ja tutustumassa Uusi-Seelantilaisiin eläimiin ja kasveihin (Kiwi Encounter ja Rainbow Springs Nature Park). Kiwi on erittäin uhanalainen alkuperäinen täkäläinen lintu, jota nyt suojellaan suurella tohinalla. Kiwillä on lähes karvainen höyhenpeite, eikä se osaa lentää. Kiwi Encounterissa haudotaan niiden munia ja hoidetaan poikasia, kasvatetaan puoli vuotta vanhoiksi ja päästetään sitten luontoon. Päästiin lasin takaa katselemaan hautomoa ja ”päiväkoti”laatikoita. Nähtiin kiwejä ihan livenäkin, todella hassun näköisiä. Siellä ei saanut ottaa kuvia, joten voitta vaikka googlettaa linnun ;). Niko on ottanut hirveän määrän kuvia, kun saadaan hyvä nettiyhteys ladataan niitä teille näkyville. Nyt jo netissä.

Huomenna suunnataan aamupäiväksi maori-kylään tutustumaan ja syömään lounasta siellä. Sitten suunnataan eteenpäin ja iltapäivällä ollaan jo Taupossa.

6.10.2007

Auckland

Lento Hong Kongista sujui oikein mukavasti. Katsottiin molemmat uusin Harry Potter ja sen jälkeen saatiin nukuttua lähes aamiaiseen asti. Minä ainakin huomattavasti paremmin kuin edellisenä yönä. Matkalaukutkin olivat löytäneet oikeaan koneeseen, joten ne löytyivät hihnalta. Päästiin tullissakin esittelemään meidän retkeilykenkiä. Niissä oli suomalaista mutaa, niin tullissa pesivät ne. Muuten selvittiin hyvin kun meillä ei ollut mitään ruoka-aineksia mukana. Ja ruokakoirat eivät kiinnostuneet meidän matkatavaroista. Myöskään läpivalaisussa ei enää etsitty terroristivälineitä vaan hedelmiä ja ruokaa.

Matkustettiin lentokenttä bussilla keskustaan, josta löysimmekin hotelliin. Käytiin pikaisesti suihkussa ja vaihtamassa kamoja. Sen jälkeen läksimme kohti satamaa ja Devonporttia. Devonport oli mukavan rauhallinen alue eri puolella lahtea kuin Aucklandin keskusta. Kiipesimme mutkittelevaa mäkeä paikalliselle Mt. Victorialle, josta oli hienot näkymät Aucklandiin ja ympäröivälle merelle. Mäen päällä bongasimme ensimmäisen minin, liki virheettömän Clubman farmarin. Pian minin omistaja tunnistikin meidät hulluiksi suomalaisiksi, jotka haluavat aloittaa lomansa kattelemalla minejä. Menossa oli Aucklandin mini klubin kuukausittainen tapahtuma, joka tällä kertaa oli Poker Run eli minit suunnistavat viiteen välietappiin ja saavat jokaisesta pelikortin. Maalissa parhaan käden saanut palkitaan. Ihan ilman ennakkotietoja meitä ei tunnistettu vaan otin ennen matkaa yhteyttä paikallisiin miniharrastajiin ja neuvoivat meidät tuolle välietapille. Tsekkauspisteen vetäjän Murrayn kanssa tuli juteltua enemmältikin. Ihan kaikkia minejä ei jaksettu odottaa kun alkoi nälkä ja vuoren huipulla puhaltava kova tuuli häiritä liiaksi. Yhteensä minejä nähtiin toistakymmentä kaikki todella hienossa kunnossa - tai oli siellä yksi replica meikäläisen sinisestä ministä. Sama väri ja myös punainen konepelti :9 Tapahtumaan oli lähtenyt 19 miniä eli muutama jäi näkemättä. Nyt siis minun matkani on lähtenyt oikein hyvin käyntiin. Yleisilmeeltään autot eivät näytä muutenkaan mätänevän ihan Suomen tahtiin. Kävimme syömässä ja palasimme hotellille hieman lepäämään. Illalla kävimme vielä kaupungilla kävelemässä. On outoa että täällä on todella pimeää, kun on pimeää. Rakennettuja autoja on liikenteessä todella paljon. Skylineä, Evo-mitsua, Imprezzaa, Supraa ja Lexusta tuntuu näkyvän reilusti. Muutama hieno vanhempi Nissani, Toyotakin ja Kupla tuli bongattua. Myöskin jokunen uudempi volkkari esim. R32 ei todellakaan vakioputkistolla.. Nyt täytyy ryhtyä nukkumaan jos saisi vuorokausi rytmin tähän maahan inhimilliseksi.

Kuvat on netissä niihin pääsee klikkaamalla otsikkoa.

5.10.2007

Hong Kong - lentokenttä

Pikainen kukkuu Hong Kongin lentokentältä, matka jatkuu puolen tunnin kuluttua kohti Aucklandia. Lontoosta lähtenyt Air New Zelandin kone teki täällä välilaskun, tankkaavat varmaan bensaa ja ruokavarastoja. Lento Helsingistä Lontooseen meni oikein mukavasti, vähän jännättiin että ehditäänkö hyvin jatkolennolle. Ehdittiin oikein hyvin, toivottavasti matkalaukutkin... Tuo iso jumbo millä nyt lennetään on kaksi kerroksinen mörssäri, hirveän kokoinen. Meillä on tosi kivat paikat, rivin ekoina ja käytäväpaikat. Pääsee jalottelemaan kivasti eikä kukaan ole edessä hosumassa. Jokaisella on omat screenit, joten saa katsoa mitä leffaa haluaa, milloin haluaa. Löytyy myös paljon tv-sarjoja. Ruuat on olleet Nikon mielestä hyviä, mun mielestä... mielenkiintoisia. Pakkohan sitä on totutella, jottei näänny kolmen viikon aikana. Nyt pitää tankata tavisruokaa täältä lentokentältä, palaillaan toivottavasti pian!