Rotorua - Taupo - Wellington

Ennen lähtöä Rotoruasta tiistaina, käytiin tutustumassa maori-kylään. Koko kylä sijaitsee käytännössä rikkilähteiden päällä. Lähes jokaisen talon pihassa (tai läheisyydessä) on oma pieni rikkilähde, jossa voi tehdä ruokaa tai johtaa lämmintä vettä. Kierroksen yhteydessä oli myös konsertti, jossa paikalliset esittivät maorin kielisiä perinteisiä tansseja ja lauluja. Maoreiden sotatanssi oli pelottavaa, oikeasti. Tarkoituksena on saada vihollinen perääntymään ilman taisteluita. Kierroksen lopuksi syötiin perinteinen hangi-lounas. Rikkilähteessä kypsytettyä lihaa ja kasviksia. Oli oikein hyvää.

Lounaan jälkeen pakkauduttiin bussiin ja ajeltiin Taupoon iltapäiväksi. Harmiksi satoi kaatamalla vettä kun oltiin lähdössä kävelylle, joten jäätiin lataamaan valokuvia teidän iloksi. Tai siis Niko latasi ja mää nukuin :). Sitten käytiin syömässä ja mentiin takaisin nörtteilemään tietsikalle - ja mä nukuin taas. Illalla käytiin kyllä vähän kävelemässä, jotta voitiin todeta että olis harmittanu kaatosateessa kävellä siellä. Kiva pieni kaupunki - mutta niitä täällä on kun sieniä sateella.

Keskiviikkoaamuna (eli tänään) lähdettiin kohti Wellingtonia, pyjamissa. Meillä oli bussissa pyjamabileet ja kaikki päivän pysähdykset tehtiin pyjamissa. Hauskaa, miten ihmisillä meni päivärytmi ihan sekasin kun näkee vajaa 20 ihmistä pyjamissa :D Pysähdyttiin armeijamuseossa, kylässä jossa kaikki liittyy jotenkin siellä sijaitsevaan tukikohtaan. Museorakennus oli rumin ikinä, ihan hirveä kivimörskä. Sisältä kahvila oli tosin oikein viihtyisä ja veskit siistit. Täällä on yleisestikin tosi siistit yleiset vessat - jopa ne jotka on ilmasia (!) kaupungeissa. Tosi hienoa, myös se on pistänyt silmään että täällä on hurjan siistiä. Ei roskia, tai edes linnunkakkaa ympäriinsä. Se missä täkäläiset voisivat ottaa mallia meikäläisistä on talon rakennus. Kynnys ja tiivisteet on ilmeisesti ihan vaan pohjoismaalaisten yksinoikeus. Tälläkin hetkellä täällä Wellingtonin hotellissa on seinällä autolämmitin, ei kynnystä ja ikkuna vetää niin että auton äänet kuuluu siitä läpi- ihan kuin se ois auki. Seinällä oleva lämmitin on siis tosissaan ihan autolämppärin näköinen ja on kerrallaan aina 30min päällä, sitten pitää käydä huoneen oven vieressä painamassa nappia, jotta se menee taas päälle. Aivan älytöntä. Onneksi ei olla kuin yksi yö täällä. Eilisessä Taupon hotellissa oli sentään jatkuva lämmitys :) Osaapahan arvostaa elämän "pieniä" asioita taas. Wellingtonia yritettiin nähdä tänään, myös sateessa. Huomenna meillä on vielä pari tuntia, toivottavasti paremmalla säällä. Käytiin syömässä koko porukan kanssa tosi kivassa ravintolassa, joka oli myös tosi edullinen! Aivan älyttömän kokoiset annokset - niko söi ison pihvin ja pulitti siitä vain 28nzdollaria (joka on n. 14e)! Nyt mäkin oon saanu syötyä, olo on jo paljon parempi. 7h bussissa ei oikein tehnyt kivaa, mutta kyllä sen kesti. Tänään vika yö pohjoissaarella, huomenna matka jatkuu lautalla yli Nelsoniin, eteläsaarelle.

Päiviteltiin noita kuvagallerioita tuossa oikeella, tsekatkaa siis vanhatkin läpi.